Sosiaali- ja terveysministeriö

Syndicate content
STM:n tiedotteet: Uusimmat
Updated: 2 years 20 weeks ago

Työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuville opiskelijoille ilmainen hepatiitti B -rokotus

29/05/2015 - 13:10
Hepatiitti B -infektiolle työharjoittelussa altistuvat opiskelijat halutaan suojata tartunnalta tarjoamalla heille ilmainen rokotus. Rokotuksiin ovat oikeutettuja terveydenhoitoalan ja välinehuollon opiskelijat sekä vanginvartija- ja poliisiopiskelijat. Asiaa koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asetus tulee voimaan 1. elokuuta 2015.

Opiskelijoiden tehokas suojaaminen työharjoittelun aikaiselta hepatiitti B -infektiolta edellyttää, että rokotus annetaan ennen työharjoittelun alkua. Rokote annetaan kolmena annoksena kuuden kuukauden kuluessa opiskeluterveydenhuollossa. Hepatiitti B -rokote on tehokas, sillä noin 90 prosenttia kolmen rokotusannoksen saaneista saa elinikäisen suojan.

Asetuksen mukaan rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että parhaillaan opiskelevat, joilla ei vielä ole rokotussuojaa. Arvioiden mukaan rokotusta tarvitsisi vuosittain kaikkiaan noin 20 000 opiskelijaa. Osana kansallista rokotusohjelmaa opiskelijoiden hepatiitti B-rokotteet voidaan hankkia erittäin kustannustehokkaasti.

Hepatiitti B on viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus. Hepatiitti B tarttuu verikontaktissa. Terveydenhuollossa yleisin tartuntatapa on neulanpistoon liittyvä tapaturma. Rikosseuraamusalan ja poliisikoulutuksen ammateissa verikontakti voi tapahtua esimerkiksi tilanteissa, joihin liittyy voimankäyttöä.

Lisätietoja

ylilääkäri Anni-Riitta Virolainen-Julkunen, STM, p. 02951 63324, etunimi.sukunimi@stm.fi
ylilääkäri Taneli Puumalainen, THL, p. 029524 6080, etunimi.sukunimi@thl.fi

Categories:

Työsuojeluvalvonta toimii hyvin - valvonnan yhtenäistämisessä kehitettävää

27/05/2015 - 13:23

Suomen työsuojeluvalvonta saa kansainvälisessä arvioinnissa kiitosta muun muassa toimivasta kolmikantayhteistyöstä, oikein asetetuista tavoitteista sekä pätevistä työsuojelutarkastajista.

Arvioitsijat löysivät kehitettävää varsinkin valvonnan toimintatapojen yhtenäistämisessä. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden välillä on eroja muun muassa riskinarvioinnin dokumentoinnin valvonnassa ja tarkastuskäyntien asialistojen laatimisessa.

Lisäksi arvioitsijat suosittelivat tarkastusten määrän kasvattamista ja yhteistyön lisäämistä sekä työsuojelun vastuualueiden että työsuojeluvalvonnan ja työterveyshuollon välillä.

Arviointiryhmän suositukset otetaan huomioon työsuojelun vastuualueiden seuraavassa nelivuotissuunnitelmassa 2016-2019. Myös valvontaohjeita ja tarkastajien koulutusta kehitetään.

Arvioinnin teki EU:n Johtavien työsuojelutarkastajien komitean asettama arviointiryhmä.

Suomen työsuojeluvalvonnan arviointi (pdf, 222 kB )

Lisätietoja

Ylijohtaja Leo Suomaa, p. 0295 163 449, etunimi.sukunimi@stm.fi
Ylitarkastaja Hannele Jurvelius, p. 0295 163 486, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Julkisten alojen eläkeneuvottelut päätökseen -eläkeikä nousee kuten yksityisellä

25/05/2015 - 13:00

Kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstöä koskevat kolmikantaiset eläkeneuvottelut on saatu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johdolla päätökseen. Julkisen alan eläkeuudistus noudattelee jo aiemmin sovittua yksityisten alojen eläkeuudistusta. Myös julkisella sektorilla alinta vanhuuseläkeikää on tarkoitus nostaa nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Eläkeikä nousisi asteittain kolme kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet olisivat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta.

Kun 65 vuoden eläkeikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajanodotteeseen niin, että osa eliniän pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon. Eläkeikää nostettaisiin enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tämä tarkistus tehtäisiin vuonna 1965 syntyneiden eläkeikään.

Eläkettä karttuisi jatkossa kaikille 1,5 % palkasta, ja nykyisistä ikään sidotuista karttumaprosenteista luovuttaisiin. Poikkeuksena olisivat kuitenkin 53-62-vuotiaat, joille eläkettä karttuisi 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun saakka. Eläke karttuisi nykyistä suuremmista ansioista, kun työntekijän eläkemaksua ei enää vähennettäisi palkasta eläkettä laskettaessa.

Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautettaisiin ja korvattaisiin osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Uusi työuraeläke antaisi 63 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää, jos hän on tehnyt vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Työuraeläkkeen myöntämisedellytykset määriteltäisiin laissa.

Kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan nykyiset neljä eläkelakia yhdistettäisiin yhdeksi julkisten alojen eläkelaiksi. Julkisten alojen eläketurvan toimeenpanosta huolehtisi Keva.

Valtion ja kuntien palveluksessa on yli puoli miljoonaa suomalaista.

Myös ammatilliset eläkeiät nousevat, henkilökohtaiset eläkeiät eivät

Ennen vuotta 1989 julkisilla aloilla oli käytössä erilaisia yleistä eläkeikää alempia ammattikohtaisia eläkeikiä. Aiempien eläkeuudistusten yhteydessä julkisen sektorin työnantajan palveluksessa olleet ihmiset ovat valinneet joko oman ammatillisen eläkeikänsä säilyttämisen tai siirtymisen yleiseen eläkeikään. Eläkeuudistus nostaa myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Ammatillisen eläkeiän nosto koskee noin 8500 ihmistä, joista suurimmalla osalla eläkeikä nousisi korkeintaan yhdeksän kuukautta. Enintään ammatillinen eläkeikä nousisi kaksi vuotta.

Julkisella sektorilla on vielä käytössä myös vanhoja henkilökohtaisia eläkeikiä. Ne ovat jo nyt pääosin korkeampia kuin vanhuuseläkkeen nykyinen alaraja, joten niitä ei uudistuksessa nosteta.

Sotilailla on oikeus eläkkeeseen pääsääntöisesti 55-vuotiaana. Koska ikä on huomattavasti alempi kuin yleinen eläkeikä, myös sotilaiden eläkeikää nostettaisiin samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin eläkeikiä. Sotilaiden eläkeikä nousisi enintään kahdella vuodella. Eläkeiän muutos koskisi noin 10 000 sotilasta.

Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä, ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä ennen vuotta 2017 karttuneita eläkkeitä. Uusi eläkeikä koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.

Lisätietoja

hallitusneuvos Erik Strömberg, p. 02951 63190, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Isyyslaki uudistuu vuonna 2016 – isyyden voi tunnustaa jo äitiysneuvolassa

22/05/2015 - 12:11
Sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat

Jos avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen biologinen isyys on selvä, voi isyyden jatkossa tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Näin voi toimia esimerkiksi silloin, kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Perheen ei enää tarvitse käydä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, kuten nykyisin. Muutos sisältyy uuteen isyyslakiin, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2016.

Uuden lain on tarkoitus muun muassa helpottaa isyyden tunnustamismenettelyä ja säästää etenkin isien työaikaa. Isyyden tunnustaminen jo raskausaikana vahvistaa myös tulevan isän vanhemmuutta.

Avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyy käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.

Uuden lain myötä äiti ei voi enää vastustaa lapsen isän selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa.

Suurin syy isyyslainsäädännön uudistamiseen ovat perherakenteissa tapahtuneet muutokset.

Nykyisin joka kolmas lapsi, eli noin 24 000 lasta vuodessa, syntyy avoliittoperheeseen. Näissä perheissä biologinen isyys on useimmiten selvä ja avomies yleensä haluaa tunnustaa lapsen isyyden. Arvioiden mukaan 70-80 prosenttia avoliitossa syntyneistä lapsista (noin 16 400-17 800 lasta vuodessa) voitaisiin tunnustaa äitiysneuvolassa. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Tunnustamista ja huoltoa koskevat asiakirjat toimitetaan äitiysneuvolasta isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle.

Isyyden tunnustaminen äitiysneuvoloissa on uusi tehtävä, joka muuttaa äitiysneuvoloiden ja lastenvalvojien keskinäistä työnjakoa ja ajankäyttöä. Suurin osa isyyden tunnustamiskäynneistä siirtyy lastenvalvojilta äitiysneuvoloihin. Isyyden tunnustamisen arvioidaan pidentävän neuvolakäyntiä noin puolella tunnilla, mikä kuntien on otettava huomioon neuvoloiden henkilöstömitoituksissa. Pitemmällä aikavälillä uudesta käytännöstä voi olla kunnalle taloudellista hyötyä myös siksi, ettei isyysnäytettä enää tarvitse ottaa terveyskeskuksen laboratoriossa lääkärin valvonnassa.

Kunnat ovat saaneet ohjeistusta uuden isyyslain toimeenpanon tueksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät neuvoloiden terveydenhoitajille ja kätilöille sekä sosiaalitoimen lastenvalvojille yhteistä koulutusta ensi syksynä.

Uusi isyyslaki kumoaa vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 02951 63331, etunimi.sukunimi(at)stm.fi
Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö, p. 02951 50314, etunimi.sukunimi(at)om.fi
Tutkimuspäällikkö Marjo Kestilä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 02952 48723, etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Categories:

Asbestipurkutyötä koskeva sääntely selkeytyy

21/05/2015 - 13:28

Asbestipurkutyö edellyttää jatkossa työsuojeluviranomaisen myöntämää lupaa. Luvan myöntämisen edellytykset säilyvät pääosin ennallaan. 

Lupajärjestelmällä pyritään siihen, että asbestipurkutyötä tekevät vain ne toimijat, jotka pystyvät tekemään työn turvallisesti. Myönnetyistä asbestipurkuluvista aletaan pitää rekisteriä.

Työsuojeluviranomainen perustaa rekisterin myös asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä. 

Asbestipurkutyöhön käytettävältä työntekijältä edellytetään soveltuvaa ammattitutkintoa tai sen osaa. Pätevien asbestipurkutyöntekijöiden rekisteröiminen edistää turvallisuutta ja vähentää harmaata taloutta.

Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Hengitysilman mukana asbestikuidut voivat päästä keuhkoihin tai muualle kehoon. Turvallista altistumisen minimitasoa ei ole. Mitä pitkäaikaisempi altistus on, sitä suurempi on riski sairastua.  Asbesti aiheuttaa edelleen eniten työperäisiä kuolemia Suomessa.

Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista tänään 21. toukokuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Laki tulee voimaan 1.1.2016.

Lisätietoja

Johtaja Antti Janas, p. 0295 163 501, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Uudistuksia työpaikkojen turvamerkkeihin

21/05/2015 - 13:27

Valtioneuvosto on tänään antanut uuden asetuksen työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista. Asetus täydentää työsuojelulainsäädäntöä, ja sillä saatetaan voimaan Euroopan unionin turvamerkkejä koskeva direktiivi muutoksineen.

Voimaan tulevat turvamerkit ovat asetuksen liitteenä. Varoitusmerkeistä on poistettu merkki "haitallista tai ärsyttävää ainetta". Lisäksi käsimerkkejä on ajanmukaistettu ja täydennetty.

Asetus tulee voimaan 1.9.2015.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Reetta Orsila, p. 0295 163 505, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Sovittelupalvelujen järjestämisvastuu THL:ään

13/05/2015 - 15:06

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on 1.1.2016 alkaen vastuussa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelun järjestämisestä. Siihen asti järjestämisvastuu kuuluu aluehallintovirastoille.

Järjestämisvastuun keskittämisellä THL:een varmistetaan ennen kaikkea yhdenmukainen käytäntö ja ohjaus, jotta kansalaiset saisivat tasalaatuiset ja yhdenvertaiset sovittelupalvelut koko maassa.  Sovittelupalveluja saa kaikkialla Suomessa ja palvelua tuottavat jatkossakin kunnat, järjestöt ja yhdistykset.

Sovittelussa on kyse maksuttomasta palvelusta, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti. Tarkoituksena on käsitellä uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelu voi olla joko rikosprosessille rinnakkainen tai sitä täydentävä menettely. Sovittelun yksi keskeinen tavoite on rikosten uusimisen ehkäisy.

Lisätietoja rikos- ja riita-asioiden sovittelusta ja sovittelupalveluista verkossa THL:n sivuilla:

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu (THL)

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Meri Paavola, p. 02951 63343, etunimi.sukunimi@stm.fi
lakimies Laura Terho, p. 02951 63550, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Turvakotien henkilöstölle pätevyysvaatimukset

13/05/2015 - 12:38

Uusi asetus tuo pätevyysvaatimukset turvakotien henkilöstölle.  Uudistuksella parannetaan ja yhtenäistetään turvakotien toiminnan laatua eri puolilla Suomea. Laadukkaalla turvakotipalvelulla lisätään myös yksilön ja yhteisön turvallisuuden tunnetta.  Asetus tulee voimaan 1. kesäkuuta.

Asetus määrittelee turvakotien henkilöstön koulutusvaatimukset sekä sen, millaista käytännön kokemusta työntekijöillä pitää olla. Vaatimukset on otettava huomioon uutta henkilöstöä palkattaessa. Alalla toimivan henkilöstön, jolla on paljon kokemusta alalta, mutta ei muodollista pätevyyttä, on hankittava asetuksen mukainen koulutus vuoden 2019 loppuun mennessä.

Asetus velvoittaa turvakodit laatimaan henkilöstölleen koulutussuunnitelman yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tarkoitus on varmistaa se, että turvakotipalvelun tuottaja järjestää henkilöstölleen säännöllistä ammatillista koulutusta. Henkilökunnan ammattitaito ja työssä jaksaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asiakaspalvelun näkökulmasta.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Heidi Manns-Haatanen, p. 02951 63346, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Laiva-apteekissa oltava lääkkeitä ja hoitotarvikkeita laivaväelle

13/05/2015 - 12:06

Alukset, pelastusveneet ja -lautat on varustettava lääkkeillä ja hoitotarvikkeilla, jotka riittävät aluksella työskentelevän henkilöstön ensiapuun ja sairaanhoitoon. Pakollisten lääkkeiden, ensihoitopakkauksen ja muiden hoitotarvikkeiden lisäksi laiva-apteekeissa on oltava muun muassa lääkintäopas sekä tietyillä aluksilla myös lääkevalmistekirja ja vaarallisten aineiden opas. Laiva-apteekkien sisällöstä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Asetus tulee voimaan samaan aikaan laiva-apteekeista säädetyn lain (584/2015) kanssa 15. toukokuuta.

Asetuksessa on mainittu ne lääkkeet, joita jokaisessa laiva-apteekissa pitää olla. Sen lisäksi asetuksella säädetään muun muassa lääkkeiden luovuttamisesta ja siihen liittyvästä turvallisuudesta sekä laiva-apteekin säilytyksestä. Aluksessa on pidettävä lääkepäiväkirjaa, johon merkitään laiva-apteekkiin tehdyt hankinnat, poistetut lääkkeet ja hoitotarvikkeet ja niiden määrä. Aluksen laiva-apteekki sekä pelastusveneiden ja -lauttojen lääkkeet ja hoitotarvikkeet tarkastetaan säännöllisesti.

Laiva-apteekkeja koskevalla lailla ja asetuksella halutaan turvata se, että laivaväki saa aluksella tarvittaessa asianmukaista ensiapua ja sairaanhoitoa sairaus- ja tapaturmatapauksissa.

Lisätietoja

Hallitusneuvos Liisa Katajamäki, STM, p. 029516 3329, etunimi.sukunimi@stm.fi
Erityisasiantuntija Markku Vanhanen, Trafi, p. 029 5347 001, etunimi.sukunimi@trafi.fi
Työterveyshuollon erikoislääkäri Päivi Miilunpalo, Työterveyslaitos, p. 030 474 7529, etunimi.sukunimi@ttl.fi

Categories:

Työryhmä pohtii hoidon saatavuutta ja hoidon yhtenäisiä perusteita

12/05/2015 - 11:13

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän uudistamaan ja yhtenäistämään hoitoon pääsyn määräaikoja ja perusteita. Työryhmän tehtävänä on päivittää valtakunnalliset kiireettömän hoidon perusteet, jotka on otettu käyttöön vuonna 2005. Päivityksellä pyritään puuttumaan kiireettömän hoitoon pääsyn haasteisiin, kuten pitkiin odotusaikoihin, alueellisiin eroihin ja toiminnan vaikuttavuuteen.

 Samalla työryhmä laatii valtakunnalliset perusteet ja määräajat kiireelliselle hoidolle. Kiireettömän ja kiireellisen hoidon perusteiden laadinta koskee myös suun terveydenhuoltoa. Tärkeää on, että kaikki suomalaiset saisivat kiireetöntä ja kiireellistä hoitoa yhdenmukaisin perustein asuinpaikasta riippumatta.

 Terveydenhuollon laadun seurantaa ja arviointia halutaan kehittää valtakunnallisesti. Hoidon laatua arvioitaessa tulisi huomioida palvelun tarve, saatavuus, saavutettavuus, laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.

 Lisäksi työryhmä tekee ehdotuksen yhdenmukaisista lääketieteellisistä perusteista, joiden perusteella ikääntyneelle voidaan antaa tarvittaessa pitkäaikaista laitoshoitoa.

 Työryhmän jäsenet edustavat muun muassa valtionhallintoa, tutkimuslaitoksia, kuntia sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä. Lisäksi työryhmä kuulee työn kannalta keskeisiä sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Puheenjohtajana toimii johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun asti.

Työryhmän kokoonpano ja taustatiedot löytyvät Valtioneuvoston hankerekisteristä.

  Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä

 Lisätietoja

johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 02951 63382, etunimi.sukunimi@stm.fi

johtaja Annakaisa Iivari, p. 02951 63371, etunimi.sukunimi@stm.fi
 

Tiedoksi: STM:n tiedotteiden tilaaminen muuttuu

Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa käyttöön uudistetun verkkopalvelun 12.5.2015. Uudistus on osa kokonaisuutta, jossa ministeriöt siirtyvät valtioneuvoston yhteiseen verkkopalveluratkaisuun. Vanha tiedotejapalvelu poistuu ja ajankohtaisaineistojen tilaukset pitää tilata uudestaan osoitteesta http://stm.fi/tilaukset

Toimituksille tiedoksi:

STM siirtyy lähettämään tiedotteensa valtioneuvoston mediapalvelun kautta. Jos olet tilannut tiedotteitamme STM:n verkkosivujen tiedotepalvelun kautta, käythän rekisteröitymässä ja tilaamassa tiedotteet uudelleen osoitteessa media.valtioneuvosto.fi

Categories:

Digitalisaatio avaa kansalaiselle täysin uusia ovia terveyspalveluihin

12/05/2015 - 09:11

 STM, Kela, Kuntaliitto ja THL tiedottavat

Sähköiset palvelut parantavat ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä saada uudentyyppisiä palveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu kansallinen Sotetieto hyötykäyttöön -kehittämisstrategia korostaa kansalaisen aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuutta. 

Kela kehittää palvelua, joka täydentää kasvavassa käytössä olevia Kanta-palveluita. Kun palvelu on valmis vuonna 2017, ihmiset pystyvät tallettamaan kansalliseen tietovarantoon myös omia henkilökohtaisia hyvinvointi- ja terveystietojaan.  Tietoja voi tallentaa netin tai erilaisten asiointipalveluiden kautta sekä suoraan yhteensopivista laitteista. 

"Ihmiset mittaavat ja tallentavat jo nyt monenlaisia hyvinvointiinsa ja elämänhallintaansa liittyviä tietoja. Tulevaisuudessa he voivat siirtää helposti esimerkiksi verenpaineen seurantatietonsa turvalliseen ja varmaan tallennuspaikkaan", kuvaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee rakenteilla olevia palveluita.

Käyttäjällä säilyy aina omien tietojen hallintaoikeus: hän voi antaa tietonsa häntä palvelevien ammattilaisten käyttöön, hyödyntää itse tietojaan tai poistaa ne halutessaan.

Sähköiset palvelut muuttavat toimintaa ja tuovat säästöjä

Kansalaisten omaan aktiivisuuteen perustuvien uusien palvelumuotojen avulla on mahdollista vähentää ennaltaehkäisevästi palveluiden kasvavaa kysyntää ja varmistaa, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut tulevaisuudessakin. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

"On tärkeää, että sähköisten palveluiden kehittämistyössä otetaan huomioon saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden kunnan hyvinvointipalveluiden yhteistyö. Tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa siiloissa", muistuttaa johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Uusien palveluiden arvellaan säästävän merkittävästi yhteiskunnan varoja. Myös lainsäädäntöä uudistetaan siten, ettei se aseta esteitä uusien palvelumuotojen kehittämiselle ja sähköisten palveluiden hyödyntämiselle.

Kokonaisuus rakennetaan yhteistyöllä

Yhteistyö on avainsana palveluiden kehittämisessä. Kokonaisuus muodostuu julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien tuottaman ja kansalaisten omien hyvinvointitietojen lisäksi kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin tuottamista uusista sähköisistä palveluista. Sellaisia onkin jo kehitteillä monissa organisaatioissa, ja ne pohjautuvat kehittämisstrategian mukaiseen kansalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Jatkossa tietojen hyödyntäminen yhteisesti paranee kansallisen tallennuspaikan ja tietovarannon avulla.

Tämä antaa myös yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia kansainvälisestikin merkittävällä tavalla. Jatkossa esimerkiksi erilaisista seurantalaitteista ja mobiilisovelluksista voidaan tallettaa tietoa ja kertyneen tiedon ympärille voidaan kehittää innovatiivisia uusia palveluita.

Kelan tuottamat Kanta-palvelut muodostuvat tällä hetkellä sähköisestä reseptistä, Lääketietokannasta, Potilastiedon arkistosta ja tiedonhallintopalvelusta sekä Omakanta-palvelusta. THL ohjaa valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen toteuttamisessa kuntia, kuntayhtymiä, yksityisten terveyspalvelujen tuottajia ja potilastietojärjestelmävalmistajia.

Lisätietoja

kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, STM, p. 0295 163 356, etunimi.sukunimi@stm.fi
kehittämispäällikkö Maritta Korhonen, STM, p. 0295 163 344, etunimi.sukunimi@stm.fi
johtaja Mikael Forss, Kela, p. 020 634 1326, etunimi.sukunimi@kela.fi
johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto, p. 09 771 2602, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
tietojohtaja Pekka Kahri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 6146, etunimi.sukunimi@thl.fi

 

Tiedoksi: STM:n tiedotteiden tilaaminen muuttuu

Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa käyttöön uudistetun verkkopalvelun 12.5.2015. Uudistus on osa kokonaisuutta, jossa ministeriöt siirtyvät valtioneuvoston yhteiseen verkkopalveluratkaisuun. Vanha tiedotejapalvelu poistuu ja ajankohtaisaineistojen tilaukset pitää tilata uudestaan osoitteesta http://stm.fi/tilaukset

Toimituksille tiedoksi:

STM siirtyy lähettämään tiedotteensa valtioneuvoston mediapalvelun kautta. Jos olet tilannut tiedotteitamme STM:n verkkosivujen tiedotepalvelun kautta, käythän rekisteröitymässä ja tilaamassa tiedotteet uudelleen osoitteessa media.valtioneuvosto.fi

Categories:

Aluksille lakisääteinen laiva-apteekki ensiavun ja sairaanhoidon takaamiseksi

07/05/2015 - 13:35

Aluksilla, pelastusveneissä ja -lautoilla on jatkossa oltava laiva-apteekki, joka sisältää ensiavun ja sairaanhoidon antamiseen tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Hallitus esitti lain vahvistamista 7. toukokuuta. Lain tarkoituksena on varmistaa, että laivaväki saa aluksella tarvittaessa asianmukaista ensiapua ja sairaanhoitoa sairaus- ja tapaturmatapauksissa.

Laki koskee eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia suomalaisia aluksia, joilla työskentelee laivaväkeä. Laivaväellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa tai muutoin toimivat tai työskentelevät aluksella.

Alukset jaetaan luokkiin A, B, C ja D sen mukaan, millä etäisyydellä ne liikennöivät lähimmästä lääkinnällisesti riittävästi varustetusta satamasta. Laiva-apteekin sisältö määräytyy alusluokan ja laivaväen lukumäärän mukaan.

Laivanisännän on huolehdittava siitä, että aluksella, aluksen pelastusveneissä ja -lautoissa on säännösten mukaiset lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Laivanisännällä tarkoitetaan aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta aluksella määräysvaltaa käyttävää henkilöä.

Lain noudattamista valvovat Liikenteen turvallisuusvirasto, työsuojeluviranomaiset sekä terveydenhuollon valvontaviranomaiset. Laki perustuu Kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevaan yleissopimukseen sekä neuvoston direktiiviin, jossa säädetään terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi.

Lailla kumotaan laiva-apteekeista annettu Merenkulkulaitoksen määräys, jota on sovellettu tähän asti.

Laiva-apteekkien tarkemmasta sisällöstä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Asetus tulee voimaan samaan aikaan lain kanssa 15. toukokuuta.

Lisätietoja

Hallitusneuvos Liisa Katajamäki, STM, p. 029516 3329, etunimi.sukunimi@stm.fi
Erityisasiantuntija Markku Vanhanen, Trafi, p. 029 5347 001, etunimi.sukunimi@trafi.fi

Categories:

Translainsäädäntöä pohtinut työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi

06/05/2015 - 14:28
Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksiä pohtinut työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa, jossa esitetään luonnos hallituksen esitykseksi uudesta translaista. Muutosehdotukset perustuvat Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomelle antamaan suositukseen. Lisäksi työryhmä on selvittänyt muut translain muutostarpeet.

Työryhmä ehdottaa toimeksiantonsa mukaisesti, että lisääntymiskyvyttömyys ja naimattomuus sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksinä poistetaan translaista.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että jatkossa selvitettäisiin, olisiko henkilön mahdollista vahvistaa sukupuolensa väestötietoihin omalla ilmoituksella tai hakemuksella. Väestörekisterimerkintää varten ei tällöin tarvittaisi enää lääketieteellistä selvitystä transsukupuolisuudesta. Tanskassa, Argentiinassa ja Maltalla on jo voimassa vastaava käytäntö; Ruotsissa ja Norjassa selvitetään sitä.

Työryhmän mielestä voi olla myös perusteltua pohtia vaatimusta täysi-ikäisyydestä sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä. Asiaa olisi arvioitava erityisesti siltä kannalta, missä määrin se olisi alaikäisen edun ja hyvinvoinnin mukaista tai vastaista. Lisäksi tulisi arvioida, miten sukupuolensa vahvistaneiden henkilöiden vanhemmuudesta olisi säädettävä.

Luonnoksen ehdotus avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen sääntelystä ei ole ajantasainen, koska eduskunta äänesti samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton puolesta. Työryhmä katsookin, että translain sääntelyssä tulee ottaa huomioon tulevan sukupuolineutraalin avioliittolain aiheuttamat muutostarpeet.

Lisätiedot

työryhmän puheenjohtaja, lääkintöneuvos Helena Vorma, p. 0295 163 388, etunimi.sukunimi@stm.fi
työryhmän sihteeri, lakimies Merituuli Mähkä, p. 0295 163 575, etunimi.sukunimi@stm.fi (lainsäädäntöön liittyvät kysymykset)
työryhmän varapuheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Riitta Burrell, p. 0295 163 588, etunimi.sukunimi@stm.fi (luonnos hallituksen esitykseksi)

Categories:

Eläkeuudistuksen yksityiskohdista sovittu − uudistus etenee aikataulussa

05/05/2015 - 12:30

Eläkeuudistuksen kolmikantavalmistelu on saatu päätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aloitti lakimuutosten valmistelun heti, kun työmarkkinajärjestöt olivat sopineet työeläkeuudistuksesta viime syyskuussa. Eläkesopimuksen ulkopuolelle jäi paljon yksityiskohtia, jotka on nyt STM:n johdolla ratkaistu.

Työuraeläke 63-vuotiaalle 38 vuoden raskaan työuran jälkeen

Työuraeläke on yksi jatkovalmistelussa tarkentunut osa eläkeuudistusta. Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä työuraeläkkeestä, joka antaisi 63 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää, jos hän on tehnyt vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Työuraan laskettaisiin myös enintään kolme vuotta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata. Jatkovalmistelussa on sovittu tarkemmin työuraeläkkeen myöntämisedellytyksistä.

Työuraeläkkeen myöntäminen edellyttäisi, että pitkä ja raskas työura on heikentänyt pysyvästi hakijan edellytyksiä jatkaa työssä, mutta täyden työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät täyty. Työsuhteen pitäisi olla joko edelleen voimassa eläkettä haettaessa tai työn päättymisestä saisi olla kulunut enintään vuosi.

Työn raskautta arvioitaessa otettaisiin huomioon sekä työn fyysinen että psykososiaalinen kuormitus. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn ominaisuudet lueteltaisiin laissa.

Fyysisiä kuormitustekijöitä olisivat suurta lihasvoimaa edellyttävät tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavat työliikkeet, hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakas kuormittuminen, kuormittavat ja hankalat työasennot sekä voimaa tai suurta nopeutta vaativat toistuvat työliikkeet taikka työliikkeet, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä olisivat työskentely erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai työskentely jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.

Lisäksi esimerkiksi toistuva yötyö, toistuvat pitkät työvuorot sekä kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö voisivat lisätä työn rasittavuutta.

Eläkelaitos tekisi työuraeläkkeen hakijan työstä aina kokonaisarvion työterveyshuollon lausunnon, työnantajan lausunnon ja muiden vastaavien selvitysten perusteella.  

Työuraeläkkeenä maksettaisiin työuran aikana karttunut eläke. Eläkkeen taso olisi hieman matalampi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Eläkeuudistus nostaa eläkeikää vähitellen

Eläkeuudistuksen myötä alin vanhuuseläkeikä nousisi nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Eläkeikä nousisi asteittain 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet olisivat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta. Kun 65 vuoden eläkeikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajanodotteeseen niin, että osa eliniän pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon. Eläkeikää nostettaisiin enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tämä tarkistus tehtäisiin vuonna 1965 syntyneiden eläkeikään.

Eläkettä karttuisi jatkossa kaikille 1,5 % palkasta, ja nykyisistä ikään sidotuista karttumaprosenteista luovuttaisiin. Poikkeuksena olisivat kuitenkin 53-62-vuotiaat, joille eläkettä karttuisi 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun saakka. Eläke karttuisi nykyistä suuremmista ansioista, kun työntekijän eläkemaksua ei enää vähennettäisi palkasta eläkettä laskettaessa.

Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautettaisiin ja korvattaisiin osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä.

Vaikka työmarkkinajärjestöjen eläkesopimus koski vain yksityisiä aloja, STM käynnisti samalla vastaavan uudistuksen valmistelun julkisella sektorilla. Julkisen sektorin uudistuksen valmistelu on vielä hieman kesken, mutta se on tarkoitus saada päätökseen toukokuun aikana. Lähtökohtaisesti muutokset noudattelevat yksityisten alojen eläkeuudistusta.

Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä, ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä ennen vuotta 2017 karttuneita eläkkeitä. Uusi eläkeikä koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.

Miksi työeläkeuudistus on välttämätön?

Suomessa väestö ikääntyy nopeasti, ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi joukko työssäkäyviä suomalaisia rahoittaa kasvavan ikäihmisten joukon eläkkeet ja palvelut. Eläkeuudistuksen tavoitteena on, että ihmisten elinajan pidentyessä osa lisävuosista käytetään työntekoon. Ilman rakenteellisia muutoksia joko eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan rajusti tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Uudistuksella varmistetaan työeläkkeiden rahoitus, riittävät eläkkeet ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Lisätietoja

johtaja Heli Backman, p. 0295 163179, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Asumisterveysasetus selkeyttää asumisolosuhteiden arviointia

29/04/2015 - 09:02
Sosiaali- ja terveysministeriön uudella asumisterveysasetuksella säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä säädetään terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista.

Asetuksella STM korvaa asumisterveysohjeen. Asumisterveysasetus perustuu sisällöllisesti suurelta osin nykyiseen asumisterveysohjeeseen sekä vallitseviin käytäntöihin rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä. Uuteen asetukseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä ohje- ja viitearvoja on tarkennettu niiltä osin, kuin valvonnassa on havaittu muutostarpeita.

Asumisterveysasetuksen myötä voimaan tuleva tärkein uudistus on terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset. Tarkoituksena on, että asiantuntijoita voidaan kouluttaa ja heidän ammattitaitoaan ja pätevyyttään voidaan arvioida yhdenmukaisesti koko maassa.

Pätevyysvaatimuksilla varmistetaan, että asiantuntijoilla on riittävä pätevyys arvioida rakennusten kosteus- ja homevaurioista sekä muista sisäilmaongelmista johtuvia tekijöitä.

"Tarkoituksena on, että jatkossa rakennusten terveyshaittoja selvittävät vain riittävän pätevät asiantuntijat riittävän luotettavilla tutkimusmenetelmillä. Asiantuntijoiden tiedot löytyvät julkisesta rekisteristä. Pätevän asiantuntijan avulla sisäilmaan liittyvät ongelmat saadaan nopeammin ja paremmin selvitettyä", sanoo neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola.

Pätevyysvaatimusten lisäksi asumisterveysasetuksella säädetään toimenpiderajoja muun muassa siihen, millainen sisämelu katsotaan terveydensuojelun näkökulmasta haitalliseksi, milloin tupakoinnin naapureille aiheuttamiin haittoihin on mahdollista puuttua ja mitkä ovat esimerkiksi asuntojen lämpötilavaatimukset.

Asetuksessa säädetään toimenpiderajat myös mikrobivaurioille, terveydensuojelun näkökulmasta riittävälle ilmanvaihdolle sekä kemiallisten tekijöiden pitoisuuksille.

Toimenpiderajojen soveltaminen edellyttää viranomaisilta ja asiantuntijoilta paitsi mittausosaamista, myös haitan kokonaisarviointia sekä riskinarviointiin liittyvää osaamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tulee voimaan 15.5.2015.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, p. 02951 63282, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Suomalaisille työpaikoille tunnustusta työhyvinvoinnin parantamisesta

27/04/2015 - 12:26

Kaksi suomalaista työpaikkaa on menestynyt Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa palkittiin työstressin ja psykososiaalisten riskien hallintaa kehittäneitä työpaikkoja.

Palkinnon sai tamperelainen Fastems Oy Ab, joka on tietoisesti rakentanut organisaatiokulttuuriaan tukemaan henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Yrityskulttuurin muuttamiseen on osallistunut koko henkilöstö sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksen toimiala on tehdasautomaatio.

Fastems on vuosittain yhdessä työterveyshuollon kanssa valinnut henkilöstöstä kohderyhmän, jonka kokemuksia on systemaattisesti kartoitettu kysymällä, mikä toimii, mikä ei toimi ja mitä pitäisi parantaa. Sen jälkeen on yhdessä pohdittu, mitä asioita kehittämällä työn kuormittavuuden kokemukseen pystytään vaikuttamaan eniten, ja sovittu kehittämistoimenpiteet. Työhyvinvoinnin parantuessa myös yrityksen tulos on parantunut.

Kunniamaininta myönnettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Se on vuodesta 2008 lähtien kehittänyt omaa työhyvinvointiohjelmaa, jossa on menossa jo kolmas kausi. Sen pääteemana on sujuva työ ja sen mahdollistaminen. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä ottaa vastuun omasta työkyvystään ja työnantaja puolestaan aktivoi sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Työsuojelun riskienarviointiin on lisätty psykososiaaliset kuormitustekijät, joita kartoitetaan yksiköiden henkilökunnan itsearviointina.

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suunnitelmallisen kehittämisen ansiosta sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat kääntyneet laskuun ja työtyytyväisyys on parantunut.

Kilpailu on osa Terveellinen työ -kampanjaa, jonka teemana on vuosina 2014-2015 Stressi hallinnassa!

Terveellinen työ - hyvän käytännön palkinnot (EU-OSHA)

Lisätietoja

Ylitarkastaja Hannu Stålhammar, STM, p. 050 575 2151, etunimi.sukunimi@stm.fi
HR Manager Torsti Tulenheimo, Fastems Oy Ab, p. 050 568 5003, etunimi.sukunimi@fastems.com
Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky, p. 044 707 7754, etunimi.sukunimi@satshp.fi

Categories:

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 2016

23/04/2015 - 13:50

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säädökset on koottu nykyisistä kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi, joka tulee voimaan 1.1.2016. Lakiin on kirjattu vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet, jotka nyt ovat osittain ratkaisu- ja oikeuskäytännön varassa. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen perusrakenteet, kuten rahoitus tai toimeenpano, eivät muutu.

Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 23. huhtikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina.

Uudistuksen tavoitteena on, että lainsäädäntö vastaa työelämän muuttuneita olosuhteita ja perustuslain nykylainsäädännölle asettamia tavoitteita. Nykyinen tapaturmavakuutuslaki on vuodelta 1948.

Uudessa laissa määritellään tapaturma sekä lääketieteellinen syy-yhteys tapaturman ja vamman tai sairauden välillä. Jos syy-yhteys puuttuu, kyseessä ei ole työtapaturma tai ammattitauti. Lakiin on kirjattu myös huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmin ne olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan työtapaturmana tai ammattitautina.

Korvauksen perustana olevan vuosityöansion määrittely muuttuu selkeämmäksi. Nykyään vuosityöansion määrittelyyn liittyy paljon arviointia. Jatkossa määrittely perustuu pääasiassa laskentaan. Näin vuosityöansion määrittely on läpinäkyvämpää ja ennakoitavampaa. Vuosityöansion vähimmäistasoa nostetaan noin kymmenellä prosentilla nykyisestä, jolloin myös pienimmät ansionmenetyskorvaukset nousevat samassa suhteessa. 

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus koskee vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä, ja se on jatkossa mahdollisimman yhdenmukainen työeläketurvan kanssa. Työtapaturmaturva koskee pääsääntöisesti samoja työntekijöitä kuin työeläketurva. Yrittäjille vakuutus on edelleen vapaaehtoinen. Sen voi ottaa pääsääntöisesti vain yrittäjä, jolla on yrittäjän eläkevakuutus (YEL). Yrittäjän määritelmä vastaa työeläkelainsäädännön määritelmää yrittäjästä.

Korvauskäsittelyä nopeutetaan lyhentämällä määräaikoja. Vakuutusyhtiön on esimerkiksi annettava päätös nykyisen kolmen kuukauden sijaan 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut ratkaisuun tarvittavat asiakirjat. Hylkäävien päätösten perusteluista on jatkossa nykyistä paremmin käytävä ilmi, miksi haettu etuus on evätty. Vastaava, niin kutsutun vakuutuslääkärityöryhmän ehdottama, muutos on jo tehty muuhun etuuslainsäädäntöön.

Työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijöilleen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Osana harmaan talouden torjuntaa lakiin sisältyvät säännökset vakuuttamisen valvonnasta. 

Lisätietoja

hallitusneuvos Mika Mänttäri, p. 02951 63125, etunimi.sukunimi@stm.fi

Categories:

Päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäisyä tehostetaan

23/04/2015 - 13:50

Noin 30 vuotta vanha raittiustyölaki korvataan uudella ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevalla lailla. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholista, huumeista, tupakasta ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja.

Kunta vastaa jatkossakin omalla alueellaan ehkäisevän päihdetyön organisoinnista. Kunnan tehtävänä on huolehtia päihdehaittojen vähentämisestä laaja-alaisesti sekä omilla toimillaan että yhteistyössä esimerkiksi poliisin, alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa.

Uuden lain tavoitteena on lisätä terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa alueellisesti ja paikallisesti. Samalla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja omiin elämäntapoihinsa. Uudistuksen myötä huomiota kiinnitetään myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin.

Kunnat saavat jatkossa ohjausta ja tukea laaja-alaisen ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen aluehallintovirastoilta sekä valtakunnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.  Päihdehaittoja ehkäistään yhteistyössä päihdetyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Ehkäisevän päihdetyön tarve on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Alkoholin käytöstä johtuvien haittojen määrä on ennätystasolla, vaikka kulutus on hieman laskenut. Myös tupakoinnin aiheuttamien sairauksien määrä jatkaa kasvuaan ja etenkin nuoret kokeilevat ja käyttävät huumeita entistä enemmän.

Päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen paitsi lisää ihmisten hyvinvointia, se tuo myös kunnille säästöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholista, huumeista ja tupakasta aiheutuu vuosittain ainakin noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset yhteiskunnalle. Suurimman osan kustannuksista maksavat kunnat.

Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista 23. huhtikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa ehkäisevää päihdetyötä koskeva laki perjantaina. Laki tulee voimaan 1.12.2015.

Lisätietoja

hallitusneuvos Ismo Tuominen, p. 02951 63341

Categories:

Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma vauhdittaa viranomaisten tasa-arvotyötä

22/04/2015 - 15:48

Viranomaiset, joilla on toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, edistävät tasa-arvoa Suomessa eniten ja monipuolisimmin. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä selvityksestä, jossa arvioidaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä viranomaisten toiminnoissa ja palveluissa.

Toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassaan viranomainen määrittelee, miten se toiminnassaan tai palveluissaan edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tätä työtä kutsutaan usein myös sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi.

Tasa-arvolaki ei kuitenkaan toistaiseksi velvoita viranomaisia tekemään suunnitelmaa. Selvityksen perusteella suunnitelmavelvoitteen säätäminen selkeyttäisi tasa-arvolain säännöksiä tasa-arvon edistämisestä ja voisi olla yksi keino edistää viranomaisten toiminnallista tasa-arvotyötä.

Nykyisissä toiminnallisissa tasa-arvosuunnitelmissa on myös parannettavaa. Erityisesti suunnitelmien pitäisi tuoda paremmin esille tasa-arvonäkemys eli kuvata, mitä tasa-arvo tarkoittaa viranomaisen eri toiminnoissa.

Selvitys viranomaisten toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta 

Lisätietoja

Tutkija Inkeri Tanhua, WoM Oy, p. 044 7424557, inkeri.tanhua@wom.fi
Hallitussihteeri Terhi Tulkki, STM, p. 0295 163 229, etunimi.sukunimi@stm.fi

 

Categories:

Ministeri Huovinen: Liikkuminen on iäkkäille ihmisille elintärkeää

22/04/2015 - 10:20

"Hyvään terveyteen kuuluu aivan olennaisena osana liikkumiskyvyn säilyminen. Liikkumiskyky turvaa itsenäisen elämän, mahdollistaa kotona asumisen ja ennen kaikkea sieltä pois lähtemisen. Voidaan hyvin perustein sanoa, että liikunta on iäkkäille ihmisille elintärkeää", totesi peruspalveluministeri Susanna Huovinen 22. huhtikuuta Voimaa vanhuuteen -juhlaseminaarissa.

"Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta vanheneva väestö pystyy elämään hyvälaatuista elämää mahdollisimman pitkään. Yksi erittäin tärkeä keino on löytää tapoja saada liikkumattomat vahvistamaan lihaskuntoaan ja parantamaan tasapainoaan", sanoi ministeri Huovinen.

Ikääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta - ja vain kolmannes vanhenemisesta. Liikuntaa hidastaa lihaskatoa sekä lihasvoiman ja -kestävyyden pienenemistä, notkeuden vähenemistä sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista.

"Liikunnan harrastaminen täytyy tehdä mahdollisimman helpoksi. Siinä niin kunnilla kuin kolmannella sektorillakin on tärkeä rooli", Huovinen muistutti.

"Ikääntyneille ihmisille tulee olla tarjolla enemmän ammattimaista liikuntaneuvontaa ja hyvätasoisia, helposti saavutettavia ja kustannuksiltaan edullisia liikuntapalveluja. Ulkoilumahdollisuuksien parantamiseksi tulee lisätä turvallisia ja esteettömiä kävelyreittejä sekä lähiliikuntapaikkoja. Ennen kaikkea on lisättävä monipuolista ja laadukasta liikuntatoimintaa, erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa parantavaa liikuntaa paikkakunnan koosta riippumatta", korosti Huovinen.

"Ministeriössä valmistellaan parhaillaan suositusta istumisen vähentämiseen. Ikääntyneen väestön osalta korostamme aktiivista ja puuhastelevaa elämätapaa, siihen kannustavia lähiympäristöjä sekä liikkumiseen kannustavaa hoivakulttuuria", Huovinen päätti.

Lisätietojaerityisavustaja Laura Lindeberg, p. 040 826 8292, etunimi.sukunimi@stm.fi
Categories: